Vapaussodan sankaripatsas Muolaassa. Kuva on otettu vuonna 1938.
Lähde: Forssan Museo
Listan henkilöiden taustatiedot olivat helposti selvitettävissä. Kaikki asuivat tai olivat kotoisin Muolaanjärven pohjoisosasta, Oinaalan ja Hotokan kylistä. Kaikilla miehillä oli yhteys toisiinsa, jotka oli helposti selvitettävissä kirkonkirjoja ja karttoja tutkimalla. Naapureita, sukulaisia ja toistensa lasten kummeja. Tämä todisti, että heillä oli tiivis suhde toisiinsa.
Se miten he olivat osallistuneet vuoden 1918 tapahtumiin, sitä paperi ei kerro. Onko listan henkilöt olleet itse teloitusryhmässä, vai välillisesti osallistuneet tapahtumiin? Sitä ei pysty listan tiedoista päättelemään. Onko kirjoittaja joku listan henkilöistä? Onko tapahtumat painaneet kirjoittajan mieltä ja hän on halunnut tunnustaa näin syntinsä? Symbolinen tunnustus "täällä tuomiota ototan" ja myöhemmin maanpäällisen vaelluksen loputtua lopullinen tuomio?
On kuitenkin mahdollista, että listan on laatinut 1918 sodan punaisten puolella sotaan osallistunut henkilö tai hänen sukulaisensa. Sodan jälkeen Vuonna 1918 julmuuksiin valkoisella puolella syyllistyneet armahdettiin valtionhoitajan P.E. Svinhufvudin antamalla asetuksella. Sodan jälkeen pitäjällä tapahtuneista julmuuksista ei puhuttu julkisesti ja asia vaiettiin hiljaiseksi. Asianomaiset eivät voineet missään vaiheessa käsitellä asiaa ja tämä aiheutti varmasti katkeruutta. Arjessa piti kuitenkin jatkaa ja naapurin kanssa jatkaa elämää, vaikka tiesi tämän olleen mukana teloittamassa ystävän tai sukulaisen. Julkisesti ei syyllisiä pystynyt nimeämään, mutta salassa listaan kirjaten. Toivossa, että joku joskus löytäisi ja syylliset tulisivat esille.
Se miten lista on joutunut kauas Muolaasta Heinolaan, on myös arvoitus. Yhden henkilön tiedoista löytyi kuitenkin yhteys Heinolaan. Hän asettui asumaan Heinolaan sodan jälkeen ja kuoli -70 luvulla Heinolassa. Olisiko lista hänen tekosiaan? Nämä kaikki arvoitukset jäävät askarruttamaan mieltä ja toivon mukaan näihin joskus vielä vastaus löytyisi.
Muolaan alueen sisällissodan uhrimäärä kuului maan suurimpiin. Kansallisarkiston sotasurmat tietojen mukaan muolaalaisia kuoli valkoisten puolella 30 ja punaisten 226 henkeä. Kyyröläläisiä kuoli 78 henkeä. Mikä selittää näin suuret uhriluvut?
Kuvassa valkoiset ampumaketjussa Valkjärven kirkonmäellä
Lähde: Vapriikin kuva-arkisto
Heti sodan loputtua haluttiin nopeasti kitkeä pois punainen aate ja kapina. Muistissa oli punaisten tekemät hirmutyöt, jonka uhriksi joutuivat myös muutamat kylän asukkaat. Kyyrölän kylän asukkaat olivat venäjänkielisiä ja vaikka heistäkin joku osallistui punakapinaan, niin venäjänkielisyys sai syyn teloittaa myös kapinan ulkopuolisia henkilöitä. Muolaan alueella sijaitsi suuri saha Pölläkkälässä ja siellä toimi aktiivinen työväenyhdistys. Moni työväenyhdistykseen kuuluva osallistui sotaan ja siten joutui teloitettavien listalle.
Karjalan alueen sisällissodan tapahtumat ovat jääneet alueen luovutuksen takia muuhun Suomeen verrattuna vähemmälle huomiolle. Muualla Suomessa on pystytetty muistomerkkejä taistelu,- teloitus - ja joukkohautapaikoille. Karjalan alueen samat paikat ovat jääneet osaksi tuntemattomiksi. Valkoisten armahdusten jälkeen suurin osa vuoden 1918 suojeluskunnan arkistoista tuhottiin ja paljon dokumentoidusta tiedoista hävisi. Muolaan osalta on säilynyt vain muutamia dokumentteja. Yksi niistä on suojeluskunnan pöytäkirja esikunnan kokouksesta. Muolaan paikallisen esikunnan jäsenten kokouksessa kesäkuun 5 pvä 1918 pöytäkirjaan on kirjattu näin;
Kun useat henkilöt, joiden omaiset ovat tulleet ammutuiksi sotilasviranomaisten määräyksestä osallisuudesta kapinaan ja sitten haudatut johonkin määrättyyn paikkaan, ovat pyytäneet saada omaisensa haudata hautuumaahan. Mutta kun tänne paikkakunnalle on haudattu satoja henkilöitä ja kaikkia hautoja on sangen epäterveellistä aukaista, niin päätettiin yksimieleisesti ettei asianomaisten pyyntöön voida suostua. Poikkeuksena kumminkin sallitaan Kyyrolön kreikkalaiskatollisen seurakunnan kirkkoherran rovasti Zakaris Zelmjanitsin ruumiin kaivamisen haudastaan sillä ehdolla, että vainajan omaiset varmasti tietävät ruumiin nykyisen haudan, joten useammasta paikasta etsiminen on kielletty, että vainaja on heti arkkuun suljettava ja mitä pikemmiten hautuumaahan haudattava, sekä ilmoitettava ennen haudasta ottamista poliisiviranomaiselle ja noudatettava niitä määräyksiä, joita he antavat terveydenhoitoon nähden haudan sulkemisen johdosta. Kokouksen puolesta: Vääpeli J Väisänen
Pöytäkirjasta voi päätellä, että joukkohautoja on ollut useita ja kaikkia uhreja ei koskaan saatu haudattua siunattuun maahan. Muolaan seurakunnan arkistoista on säilynyt kuolleiden konseptikirja. Konseptikirja on toiminut papin vapaamuotoisena kirjaamisalustana. Konseptikirjaan pappi on kirjannut enemmän tietoja kuolinsyistä ja paikoista kuin lopulliseen viralliseen kuolinkirjaan. Vuoden 1918 lopusta löytyy kirjauksia pienestä joukosta vainajia, jotka ovat kuolleet heti sodan loputtua teloitettuna ja haudattu vasta loppuvuodesta 1918. Tästä voi päätellä, että nämä henkilöt on kaivettu ylös joukkohaudasta ja siirretty hautausmaalle. Näin ei kaikille käynyt, vaan suurin osa jäi Muolaan metsien maihin.
Vantaalla 30.3.2025 Mirja Mappes
Lähteet:
